Ontelolaatat

Kuva 7.2 Ontelolaattojen perustyypit

Ontelolaatta on yleisin elementtilaattatyyppi, jota käytetään betonirunkoisissa rakennuksissa. Niitä käytetään asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten ala-, väli- ja yläpohjissa.  Ontelolaattojen tuotestandardi on SFS-EN 1168.

Ontelolaatat ovat esijännitettyjä laattaelementtejä, joita on kevennetty laatan pituussuunnassa kulkevilla onteloilla. Ontelolaattojen valmistukseen käytetään C40-C70 lujuuden omaavaa betonia. Laatat valetaan liukuvaluna pitkien teräksisten valupetien päälle. Valussa käytettävä massa on niin jäykkää, että valukoneen muotoilema ja tiivistämä laatta säilyttää alustalla muotonsa ilman erillisiä muottilaitoja.

Onteloiden korkeus, määrä ja muoto vaihtelevat ontelolaatan korkeuden mukaan. Ontelolaattojen valmistuspaksuudet ovat 150, 200, 265, 320, 370, 400 ja 500mm (Kuva 7.2). Ontelolaattojen vakioleveys on 1200mm. Ontelolaattoja käyttämällä on mahdollista päästä aina 20 metrin jänneväleihin asti.  Taulukossa 7.1 on esitetty ontelolaattojen painot sekä maksimijännevälit.

LAATTATYYPPI LAATAN KORKEUS [mm] ELEMENTIN PAINO [kg/m²] PAINO SAUMATTUNA [kg/m²] VÄHIMMÄISTUKIPINTA [mm] MAKSIMIJÄNNEVÄLI [m]
O15 150 205 215 60 7,0
O20 200 245 260 60 11,0
O27 265 360 380 60 13,5
O32 320 380 400 60 16,0
O37 370 485 510 60 14,0
O40 400 435 465 100 18,5
O50 500 560 600 100 20,0

Ontelolaattojen käyttökohteet

Käytettävä laattatyyppi valitaan pääasiassa kantavuuden perusteella. Asuinrakennuksissa tärkeä valintakriteeri on myös ääneneristys.

O15 Laattatyypin käyttö on harvinaista. Soveltuu käytettäväksi pientalojen ala-, väli- ja yläpohjissa. Keveytensä ansiosta laattatyyppiä voidaan käyttää myös pienten hallimaisten rakennusten yläpohjissa.

O20 Laattatyyppi on yleisin pientaloissa käytettävä ontelolaattatyyppi. Se soveltuu käytettäväksi pientalojen ala-, väli- ja yläpohjissa. Laattatyyppiä voidaan käyttää ns. kololaattojen tilalla kylpyhuoneissa. Tällöin kallistukset tehdään päälle valettavassa pintalaatassa. Myös tätä tyyppiä käytetään teollisuushallien vesikattorakenteena.

O27 Laattatyyppi on yleisesti käytössä. Sitä käytetään yleisesti rivitalojen ja asuinkerrostalojen yläpohjissa. Laattatyyppiä voidaan käyttää rivitalojen välipohjissa, silloin kun huoneistojen välisen seinän paksuus on 240mm, tai huoneistojen välinen seinä on kaksinkertainen betoniseinä.  Asuinkerrostalojen ja rivitalojen alapohjissa laattatyyppiä voidaan käyttää, kun lämmöneristys sijaitsee laatan yläpuolella. Asuinkerrostalojen välipohjissa laattatyyppiä voidaan käyttää silloin, kun yläpuolelle asennetaan askelääneneristys ja vähintään 50mm paksu pintabetonilaatta.

O32 Laattatyyppi on alkujaan kehitetty liike- ja toimistorakennuksia varten. Se on yleisin ja suositeltavin laattatyyppi toimistorakennuksissa. Asuinkerrostalojen välipohjissa laattatyyppiä käytetään silloin, kun yläpuolelle tehdään kelluva lattia, tai lisä-ääneneristys laatan alapuolelle.

O37 Laattatyyppiä käytetään yleisimmin asuinrakennusten ala- ja välipohjissa. Laattatyyppi täyttää asuinrakennusten ääneneristysvaatimukset normaalilla välipohjan rakenteella, jossa ontelolaatan päälle tulee tasoite, lattiapinnan joustava alusmateriaali ja lattiapinnoite, esim. laminaatti.

O40 Laattatyyppiä käytetään pitkillä jänneväleillä toimisto- ja liikerakennusten ala- ja välipohjissa. Laattatyyppi soveltuu hyvän kantokykynsä ansiosta myös käytettäväksi teollisuus- ja varastorakennusten ala- ja välipohjissa.

Laattatyyppiä käytetään raskaasti kuormitettujen liike-, teollisuus- ja varastorakennusten ala- ja välipohjissa. Pitkän maksimijännemitan ansiosta laattatyyppiä voidaan käyttää myös pysäköintitaloissa, pihakansissa ja silloissa.

Palonkesto (SFS 7016 taulukko 6.1)

Ontelolaattojen palonkesto on yleensä ilman erillistoimenpiteitä REI60. Ontelolaatat voidaan suunnitella palonkestoaikaan REI90 tai REI120. Kyseisiä laattoja kutsutaan palolaatoiksi. Palolaattojen kantokyky tarkastetaan valmistajien ohjeesta. Pidempien palonkestovaatimusten, REI180 ja REI240 yhteydessä käytetään ontelolaattojen alapuolista paloeristystä.

Ontelolaattoja voidaan käyttää myös pystyyn tai vakaan asennettuina, kantavina paloseininä. Tällöin molempiin pintoihin asennetaan punokset. Kantavana ja osastoivana seinänä käytettävän ontelolaatan paksuus on yleensä 265mm. Tällä saavutetaan REI120–palonkestoaika ilman lisäeristystä. Laattapaksuuksia 150 ja 200mm voidaan käyttää ei-kantavassa, osastoivassa seinässä. Näillä päästään EI90 palonkestoaikaan ilman lisäeristystä.

Kavennetut laatat

Laatastot pyritään suunnittelemaan siten, että ehjiä, 1200mm leveitä ontelolaattoja käytetään mahdollisimman paljon. Runkoa suunniteltaessa tulisi pyrkiä 12M-kerrannaiseen mitoitukseen. Jos mitoituksesta poiketaan, joudutaan laattoja kaventamaan.

Laattojen sijoittelussa ja kavennettujen laattojen suunnittelussa tulee huomioida seuraavia asioita:

  • Kavennus tehdään onteloiden kohdalta. Tämä siitä syystä, että kavennetut laatat tehdään tehtaalla sahaamalla ehjistä laatoista.
  • Edullisinta on, jos kaventaminen tehdään niin, että molemmat puoliskot sahatusta laatasta voidaan hyödyntää. Tällöin ei synny hukkaa. Esimerkiksi kavennetut laatat 600+600 tai 400+800.
  • Kavennettuun laattaan tulee jäädä kaksi ehjää kannasta. Laattatyypistä riippuen minimileveys määräytyy näiden kolmen kannaksen pohjalta. Yleensä suositeltava minimileveys on 400mm.
  • Laatat keskitetään siten, että kavennettu laatan reuna sijoitetaan laataston reunalle ulko- tai väliseinän viereen.
  • Ulkonäkösyistä tulee huomioida, että sahattuun reunaan ei jää viistettä.

Ulokelaatat

Ontelolaatoilla voidaan toteuttaa ulokkeita, esimerkiksi parvekkeiden tai erkkereiden kohdalla. Tällöin käytetään yläpunoslaattaa, jossa tehtaalla laatan yläpintaan sijoitetaan tarvittava punostus. Lyhyet ulokkeet voidaan toteuttaa myös työmaalla tehtävällä yläpinnan lisäraudoituksella. Raudoitus asennetaan joko laattojen saumoihin ja/tai pintabetoniin. Pintabetoniin sijoitettava lisäraudoitus tulee ankkuroida laatastoon.

Yläpunoslaattojen kantokyky tarkistetaan valmistajien käyrästöiltä ja lopullisen punossuunnittelun tekee valmistajan suunnittelija. Lyhyen ulokkeen pintabetoniin ja saumoihin tehtävän lisäraudoituksen määrittää rakennesuunnittelija. Raudoitusta mitoitettaessa tulee huomioida jännevoimasta aiheutuva lisäkuormitus.

Ulokelaattojen suunnittelussa tulee huomioida:

  • Liikevara ulokkeen päässä
  • Tarvittaessa kiertymän salliva neopren-nauha tuen ja ontelolaatan välissä
    Työmaalla toteutettavan lyhyen ulokkeen maksimijänneväli on 1,8m. Yläpunoslaatoilla toteutettavien ulokkeiden maksimipituuteen vaikuttaa laattatyyppi ja ulokkeen kuormitus. Taulukossa 7.2 on esitetty yläpunoslaattojen ulokkeiden maksimipituudet.
Taulukko 7.2 Ulokkeiden maksimipituudet eri laattatyypeillä

Eristetyt ontelolaatat

Alapohjassa käytettäviin ontelolaattoihin voidaan tehtaalla kiinnittää eristys. Eristettyjä alapohjalaattoja voidaan valmistaa kaikista ontelolaattojen perustyypeistä. Lämpimien rakennusten ryömintätilaisissa alapohjissa käytetään 170mm paksua EPS 80S Lattia eristettä (λdesign≤0.031 W/mK), joka täyttää lämmöneristysvaatimukset U=0,17.  Puolilämpimissä tiloissa käytetään vastaavasti 110 mm EPS 80S (λdesign≤0.031 W/mK).  Ryömintätilallisissa alapohjissa tulisi käyttää sammuvaa S-laatuista eristettä, koska ryömintätilassa saatetaan tehdä hitsaustöitä tai käyttää avotulta esimerkiksi kermieristeiden liimaukseen.

Kylpyhuonelaatat

Asuinrakennusten kylpyhuoneiden kallistusvaluja ja talotekniikan asennusta varten on kehitetty ontelolaattatyypit, joihin voidaan tehdä syvennyksiä. Kylpyhuonelaattoja valmistetaan 265, 320 ja 370mm korkeista ontelolaatoista. Kuvassa 7.3 on esitetty kylpyhuonelaattojen perustyypit. Kylpyhuonelaattoja kutsutaan usein kololaatoiksi.

Kuva 7.3 Kololaattojen perustyypit

Syvennys on 1200mm tai 600mm leveä laatan poikkisuunnassa ja syvennyksen korkeus vaihtelee laattakohtaisesti. Pituussuunnassa syvennys voi sijaita laatan päässä tai keskellä ja pituusmitta on vapaasti valittavissa. Syvennyksen suositeltava maksimipituus on 3m. Lyhyissä laatoissa syvennys voi olla pidempi. Tällöin kannattaa tarkistaa toteutettavuus valmistajan suunnittelun ohjauksesta. Syvennyksellä on merkittävä vaikutus ontelolaatan kantokykyyn. Taulukossa 7.3 on esitetty kololaattojen perustyypit, niiden mitat ja maksimijänteet.

Taulukko 7.3 Kylpyhuonelaattojen perustyypit ja maksimijänteet

Vaihtoehtoisesti kylpyhuoneiden kohdan kallistuksia ja talotekniikan asennusta varten voidaan laatastoon myös sijoittaa matalampia ontelolaattoja kylpyhuoneiden kohdalle. Matalampien ontelolaattojen päälle tehdään pintavalu, jolla laataston yläpinta ja kallistukset saadaan haluttuun korkeusasemaan.

Ontelolaattojen rei’itysohjeet

Kuva 7.4 Pienten reikien sallitut koot onteloiden kohdalla (Parma Oy)

Ontelolaattojen onteloiden kohdalle voidaan tehdä reikiä vapaasti. Reikien suurin koko vaihtelee laattatyypin mukaan ja se on esitetty kuvassa 7.4. Laattatyypeillä O20, O27 ja O37 reikiä voi olla enintään 3kpl laatan samassa poikkileikkauksessa. Laattatyypeillä O32, O40 ja O50 reikiä voi olla enintään 2 kpl samassa poikkileikkauksessa. Pienet reiät (<150mm) onteloiden kohdalla, suositellaan tehtäväksi työmaalla.

Suuret reiät suositellaan tehtäväksi elementtitehtaalla. Reikien suurin sallittu koko vaihtelee laattatyypin, laatan jännemitan, kuormitusten ja reiän sijainnin mukaan. Reiät suositellaan sijoitettavaksi siten, että ne katkaisisivat mahdollisimman vähän kannaksia onteloiden välissä. Reikien sijoituksessa tulee huomioida, että punoksille säilyy riittävä suojabetonipeite. Kuvassa 7.5 on esitetty suositeltavat reikien sijoitukset eri laattatyypeille. Kyseiset sijoitukset ja reikäkoot ovat yleensä mahdollisia toteuttaa. Suurempien reikien toteuttamisesta kannattaa sopia valmistajan kanssa.

Kun laatastoon tarvitaan 800mm aukko, toteutetaan se yleensä katkaisemalla laatta ja käyttämällä teräsbetonista jälkivalupalkkia tai teräksistä ontelolaattakannaketta aukon reunassa (Kuva 7.6). Reunapalkin tehtävä on jäykistää laatasto poikkisuunnassa. Katkaistulta laatalta kuormitus siirtyy viereisille laatoille pääasiassa sauman välityksellä. Jälkivalupalkilla voidaan toteuttaa eripituisia aukkoja. Teräksisten ontelolaattakannakkeiden etuna voidaan pitää sitä, että katkaistua laattaa ei tarvitse tukea asennusaikana. Ontelolaattakannakkeiden vakioleveydet ovat 1200 ja 2400mm. Erikoisosina voidaan valmistaa muunkin mittaisia kannakkeita.


Kuva 7.5 Suurten reikien sijoitus (Parma Oy)
Kuva 7.6 Laataston aukotus jälkivalupalkilla tai ontelolaattakannakkeella

Laattalattia ontelolaataston päällä

Ontelolaatasto on joustava ja taipuisa rakenne. Kun sen päälle tehdään laatoitettu lattia joko betonimosaiikki- tai keraamisista laatoista, on rakenteen eläminen otettava huomioon. Laatasto saa kuormista tukilinjoilla tietyn taipuman, jonka laatoitus ja sen saumarakenne joutuvat kestämään. Lattiapinnan halkeilu voidaan estää hyvällä suunnittelulla sijoittamalla laatoituksen liikunta- ja joustavat saumat tukilinjoille.

Liitteessä on esitetty asiasta tarkemmat norjalaiset ohjeet (englanninkielinen).

Liity postituslistalle