Väestönsuojaelementit

Betonirakenteisen väestönsuojan rakenteita ja ohjeistusta

Väestönsuojien rakenteet määritellään erillisten väestönsuojia koskevien teknisten ohjeiden mukaan. Määriteltäessä rakenteita,tulee huomioida, että suoja on riittävän tiivis ja luja kriisitilanteessa.

Teräsbetonirakenteiset väestönsuojat jaetaan normaalistiS1-luokan, S2-luokan ja Kallioväestön suojiin.Tässä ohjeessa käsitellään lähinnä paikalla valettujen ja elementtirakenteisten S1- ja S2-luokan väestönsuojien runkoon liittyviä rakenteellisia
ohjeita ja määräyksiä.

Väestönsuojista on annettu seuraavia ohjeita (lähteet)
- Pelastuslaki 379/2011, 29.04.2011
- valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011, 05.05.2011, asetus tullutvoimaan 01.07.2011
- sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011, 10.05.2011, asetus tullut voimaan 01.07.2011
- S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja RT 92-11083 06/2012

Väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseen sisäministeriön asetuksella

 Väestönsuojan rakenteellisia ohjeita

 379/2011

-  Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä

  • Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen
    yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka
    suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi
    työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojan
    rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta
    käytössä olevaa rakennusta.
  • Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai
    samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen
    kerrosala on vähintään 1200 m2 ja siinä asutaan tai työskennellään
    tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja
    kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystä
    poiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on
    vähintään 1500 m2. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaan
    ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa on
    ennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrä
    vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja.
  • Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo olevia
    rakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksen
    väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määritettäessä eikä myöskään
    rakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisi
    vuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa.
  • Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen
    pelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaa
    rakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuoden
    kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta

-  Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä

  • Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja,
    tehdään maankäyttö- rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksen
    rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen
    muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin
    osin 74 §:ssä ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia
    koskevat vaatimukset.

- Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta

  • Tämän lain väestönsuojan
    rakentamisvelvollisuutta koskevat säännökset eivät koske maatilatalouden
    tuotantorakennuksia taikka olemassa rakennuksessa tehtävää rakennuksen
    rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä,
    joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla

- Väestönsuojan rakenteelliset ja muut vaatimukset

  • Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskeleville
    suoja asevaikutuksilta ja rakennus sortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja
    myrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen
    varustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä.
    Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta,
    rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaan
    tarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella.
  • Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessa
    käytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin
    tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista ja
    ohjeista säädetään pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007)

- Helpotusten myöntäminen

  • Aluehallintovirasto voi asianomaista
    pelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaan
    yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissa
    säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan
    rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia
    rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin
    tai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä.
  • Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi
    asianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojalle
    sisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvoston
    asetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos
    siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä
    suojautumismahdollisuuksia.
  • Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta
    myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamista tietyllä alueella, jos siellä
    arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön
    suojaaminen on turvattu muulla tavoin.

408/2011

- Väestönsuojan varsinaisen suojatilan koko

  • Pelastuslain 71 ja 72 §:ssä tarkoitetun väestönsuojan
    varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 % asianomaisen
    rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja
    kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan
    pinta-alan tulee olla vähintään 1,0 % kerrosalasta. Väestönsuojan varsinaisen
    suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 m2
  • Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan ihmisten
    oleskelua varten tarkoitettua tilaa. varsinaiseen suojatilaan luetaan myös
    käymälät ja ensiapu- ja sairashuone. Varsinaiseen suojatilaan ei kuitenkaan
    lueta sulkuhuonetta tai -telttaa, eikä teknisiä tiloja (konehuoneet ja valvomo)
  • Jos teollisuus-, tuotanto-, ja
    varastorakennuksen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri
    rakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästi
    työskenteleviä ja oleskelevia varten taikka jos opetusalan tai hoitoalan
    rakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihin
    taikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen
    henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Jos
    väestönsuoja mitoitetaan tässä momentissa tarkoitetun henkilömäärän mukaan,
    suojatilan tulee olla 0,75 m2 / henkilöä kohden, jollei erityisestä
    syystä tarvita suurempaa tilaa.
  • Pelastuslain 77 §:n mukaisesti rakennettavien
    johtamistilojen tulee olla riittävän suuret sille henkilömäärälle, jonka
    voidaan arvioida tulevan työskentelemään tiloissa.
  • Väestönsuojan suojaluokka määräytyy
    väestönsuojan koon perusteella seuraavasti:
    • varsinainen suojatila enintään (m2)                           Suojaluokka
    • 135 m2                                                                                                        S1-luokan teräsbetonisuoja
    • 900 m2                                                                                                        S2-luokan teräsbetonisuoja
    • 4500 m2                                                                                                     kalliosuoja

-  Väestönsuojan sijoittaminen

  • Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 m
    päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan.
  • Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen
    pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistä
    päättää, että pelastuslain 71 §:n 4 momentin mukainen yhtenäinen väestönsuoja
    saadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi 

-  Kuormitukset

  • Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa paineaallosta kuormitukselle siten, että
    • S1-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 100 kPa (1 bar, 100 kN/m2) kuormitus
    • S2-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 200 kPa kuormitus
    • Kalliosuojan tulee kestää 300 kPa kuormitus
Kuormitus

 

- Rakenteiden paksuus

  • S1-luokan väestönsuojan teräsbetonisten ympärysseinien
    ja katon tulee olla vähintään 300 mm paksua teräsbetonia sekä väestönsuojan
    lattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilareiden sekä
    kaksikerroksisen väestönsuojan välipohjan tulee olla vähintään 150 mm paksua
    teräsbetonia.
  • S2-luokan väestönsuojan teräsbetonisten
    ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 400 mm paksua teräsbetonia sekä
    lattian paksuuden muilta kuin kalliota vasten olevilta kohdin vähintään 200 mm
    paksua teräsbetonia.
  • S2-luokan väestönsuojan sisällä olevien
    teräsbetoniseinien, -pilareiden ja -välipohjien tulee olla vähintään 200 mm
    paksua teräsbetonia.

- Sirpalesuojaus

  • Väestönsuojan ympärysrakenteiden ovet, luukut ja
    venttiilit tulee sijoittaa siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin suojassa
    tavanomaisten aseiden sirpalevaikutuksilta.

-  Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

  • Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa
    kestämään asevaikutuksien tärähdyskuormituksia. Välipohjan oleskelukuormasta
    otetaan 1/3 osa. kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0.

-  Perustusten mitoitus

  • S1 luokan teräsbetonisen väestönsuojan
    perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon 1/4 osa pystysuoraan vaikuttavista
    paine- ja sortumakuormista.

- Teräsbetonirakenteiden mitoitus

  • Väestönsuojissa rakenteiden paine- tai
    sortumakuormien, niitä vastaavien heilahduskuormien, tärähdyskuormien tai
    niihin lisättyjä hyötykuormia sisältävien kuormitusyhdistelmien mitoituksessa
    osavarmuuskerroin on vähintään 1,0 siten , että kuormitusta käsitellään
    staattisena kuormana.
  • Betoni- ja teräsbetonirakenteita koskevissa
    määräyksissä ja ohjeissa olevia ominaislujuuksia saadaan raudoituksen lujuuden
    sekä betonin puristuslujuuden osalta korottaa enintään 20 %. Materiaalien
    osavarmuuskerroin on vähintään 1,0 ja sallittuina jännityksinä käytetään
    ominaislujuuksia edellä mainittuine korotuksineen.

506/2011

Yleiset säännökset

- Väestönsuojan tekniset vaatimukset ja väestönsuojan laitteiden kunnossapito

  • sen lisäksi, mitä pelastuslaissa (379/2011)
    säädetään, rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että tässä asetuksessa
    säädetyt väestönsuojan teknisiä ominaisuuksia ja väestönsuojan laitteiden
    kunnossapitoa koskevat vaatimukset täyttyvät.
  • Väestönsuojan teknisistä vaatimuksista ja
    väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseen
    sisäasianministeriön asetuksella.
  • Väestösuojan laitteille asetettavista
    vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä, sekä laitteiden mukana
    toimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään erikseen valtioneuvoston
    asetuksella.

Väestönsuojan tilat

- suojatila

  • Väestönsuojan suojatilan huonekorkeuden tulee
    olla vähintään 2,3 metriä. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaa
    korkeus paikallisesti saa olla 2,0 m
  • Jos S1-luokan teräsbetoninen väestönsuoja
    rakennetaan varsinaiselta suoja-alaltaan yli 90 neliönmetrin suuruiseksi, on se
    jaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä. Seinässä saa olla
    normaaliolojen käytön kannalta tarpeelliset aukot.

- sulkuhuone

  • S1-luokan väestönsuojassa tulee olla sulkuhuone
    tai sulkuteltta. Sulkuhuoneen on oltava 2,5 m2 suuruinen.
    Sulkuteltalle on varattava lattiapinta-alaa vähintään 2,5 m2
  • S2-luokan väestönsuoja voidaan rakentaa yhdellä
    sulkuhuoneella, jonka pinta-ala on vähintään 4,0 m2

- käymälät

  • Väestönsuojassa tulee olla kuivakäymäläkomero ja
    kuivakäymälän kaluste varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 m2
    kohti.

- ensiapu- ja sairashuone

  • Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan
    väestönsuojassa varsinaiseen suojatilaan sulkuhuoneen välittömään läheisyyteen
    tulee varata ensiapu- ja sairashuonetiloja vähintään 10 % varsinaisen väestön suojan
    pinta-alasta

- konehuoneet ja valvomo

  • Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan betonisessa
    väestönsuojassa konehuoneet ja muut tekniset tilat on erotettava vähintään
    kevyin väliseinin suojan muista tiloista. Kallioväestönasuojassa on konehuoneen
    läheisyyteen varattava lattiapinta-alaa vähintään 7 m2 valvomoa
    varten.

- poistumisreitit

  • S1- ja S2 luokan teräsbetonisessa suojassa tulee
    olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti ja
    kallioväestönsuojassa sisääntuloreitin lisäksi vähintään kaksi
    hätäpoistumisreittiä.

Rakenteet

- Sirpalesuojaus

  • S1-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavien
    rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 200 mm teräsbetonia
    tai 30 mm terästä.
  • S2-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavien
    rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 250 mm teräsbetonia
    tai 30 mm terästä.
  • Kallioväestönsuojassa sirpaleita suojaavien
    rakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 400 mm teräsbetonia
    tai 50 mm terästä

- painekuormat

  • S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan katto,
    ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava
    tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 100 kN/m2 paineaallosta aiheutuvalle
    kuormalle.
  • Hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojan
    oven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto on
    mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kN/m2 suuruiselle
    sortumakuormalle.
  • Maanalaisen tai siihen verrattavan S2-luokan
    teräsbetonisuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia
    on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 200 kN/m2 paineaallosta
    aiheutuvalle kuormalle.
  • Maanpäällisen tai siihen verrattavan S2-luokan
    teräsbetonisuojan ympärysseinät on mitoitettava 400 kN/m2
    paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
  • S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ja
    kallioväestönsuojan sulkuhuoneen, erillisen vaimennustilan, suojatun
    sisääntuloreitin, sirpalesuojien ja hätäpoistumisreitiksi tarkoitetun
    hätäpoistumiskäytävän sekä paineseinän ulkopuolisten raitis – ja
    poistoilmakanavien rakenteet on mitoitettava siten, että ne kestävät 100 kN/m2
    kuormituksen.
  • Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tulee
    mitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on 1/3 osa painekuormasta.
  • Suojaovista, -luukuista, sulkulaitteista ja
    painekuormituksia vastaanottavista venttiileistä suojan ympärysrakenteille
    aiheutuvat painekuormat tulee ottaa huomioon 1,5 kertaisina.

- tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

  • S1-luoka teräsbetonisen väestönsuojan rakenteet
    tulee mitoittaa mielivaltaisesta suunnasta vaikuttavalle tärähdyskuormalle,
    jonka suuruus on vähintään väestönsuojan rakenteen massa 2,0 kertaisena.
  • S2-luokan teräsbetonisuojan ja kallioväestönsuojan
    rakenteet on mitoitettava kestämään tärähdyskuormituksia seuraavien kaavojen
    mukaan
    • 1) pystysuunnassa kuormitukselle, qv=(1+nv)(g+q)+ql
    • 2) vaakasuunnassa kuormitukselle, qh=+nhg
    • kaavoissa g on rakenteen omapaino, q on
      rakenteiden kuormitusmääräysten mukaisten, suojautumisen aikana vaikuttavien
      pitkäaikaisten vaimentamattomien kuormien summa sekä ql on
      tärähdyksen vaimentimilla varustetuista laitteista johtuvat pitkäaikaiset
      kuormat.
    • Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioon
      yksi kolmasosa. Kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0. S2-luokan teräsbetoni-
      ja kallioväestönsuojan kertoimet n arvot ovat seuraavat:
      •                                         S2-teräsbetonisuoja                     kalliosuojat

                 Suoja kalliossa nv=               3,0                                                    4,0                      

                 Suoja maassa nv=                 2,0                                                    -

                 Suoja kalliossa nh=               2,0                                                    3,0

                 Suoja maassa nh=                1,0                                                     -                          

- Rakenteiden luokitus ja raudoitus

  • S2-luokan väestönsuojan teräsbetonirakenteet
    tulee tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa säädetyn rakenneluokan 1 mukaan
    ja S1- luokan väestönsuoja vähintään rakenneluokan 2 mukaan, käyttäen
    lujuusluokaltaan vähintään K30, C25/C30 betonia.
  • Betoniraudoituksen tulee täyttää
    kokonaistasavenymävaatimus 5 %
  • Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksena
    tulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 mm ja enintään 20 mm terästankoja.
    Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vasten
    olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi olla
    enintään 150 mm rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 mm rakenteen
    ulkopinnassa
  • Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla
    taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 % staattisesti yhdessä toimivan
    betonin poikkileikkauspinta-alasta, molemmissa suunnissa ja erikseen
    kummassakin pinnassa
    • S1-luokan suojassa, 300 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T10-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
    • S2-luokan suojassa, 400 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T12-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
    • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot ja kuormitukset, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
  • maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa
    • esim. 150 mm laatassa minimi raudoitus esim. #T10-K150
    • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
  • Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassa
    tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai
    betoniin kiinnittyvä teräspoimulevy.
    • teräsverkkona voisi pitää esim. #3 mm - K35…K50 sirpalesuojaverkko
  • Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa
    rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksen
    voimille.

- Väestönsuojan muiden järjestelmien toimintaan ei ole otettu  kantaa

  • Ilmanvaihtojärjestelmä, jäähdytys, vesi-, viemäri-, sähkö- ja viestilaitteet
  • kunnossa pito
  • erinäiset säännökset

Väestönsuojien rakennejärjestelmät on kehitetty sellaisiksi,
että lopullisessa tilanteessa suoja on mahdollisimman monoliittinen ja
vaadittava tiiveys säilyy kriisitilanteessa. Tästä syystä rakenneosien
liittymät tehdään jäykiksi tai osittain jäykiksi. Elementtirakenteiset
väestönsuojat ovat pääosin yhdistelmärakenteita, joissa elementit ja
paikallavalu muodostavat yhdessä lopullisen suojarakenteen.

Väestönsuojan rakenneratkaisu valitaan usein rakennuksen
muun rungon rakentamistavan perusteella. Paikalla valettavaan runkoon soveltuu
usein parhaiten paikalla valettu väestönsuoja ja vastaavasti
täyselementtirunkoiseen rakennukseen elementtiväestönsuoja. Ratkaisu rakentamistavasta
tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Valitsemalla elementtirakenteinen väestönsuoja, saavutetaan joitakin etuja paikalla valettavaan suojaan verrattuna:

  • Saavutetaan merkittävä aikataulusäästö, koska elementtirakenteisen väestönsuojan
     rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin paikalla valettavan
     väestönsuojan. Suojan koosta riippuen elementtiväestönsuojan
     rakentamisaika on parhaimmillaan 1-3 päivää (asennus + valut), pois lukien
     perustustyöt ja laiteasennukset. Säästö korostuu rakentamisaikataulultaan
     tiukoissa kohteissa.
  • Elementtirakenteisissa kohteissa työmaan aikataulutus on helpompaa, koska elementtiväestönsuojan
     toimitus niveltyy kitkattomasti muuhun elementtitoimitukseen. Tällöin
     vältytään työmaalla paikallavalutöiden ja elementtiasennuksen
     samanaikaiselta suoritukselta ja tästä aiheutuvista resurssienhallinta-
     sekä aikataulutusongelmista.
  • Suojatila saadaan nopeammin työmaan käyttöön.
  • Muottien purkutöistä syntyvää jätettä jää työmaalle huomattavasti vähemmän.
  • Työmaalla tarvitaan vähemmän työvoimaa, Tästä on etua erityisesti kohteissa, joissa
     on paljon aliurakoitsijoita.
  • Sääolosuhteet vaikuttavat rakentamisaikatauluun vain vähän ja rakenteiden suojaustarve
     on pienempi. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa.
  • Elementit valmistetaan tehtaalla sisätiloissa ja tasaisissa olosuhteissa. Lisäksi
     suojan pinnat ovat sileitä teräsmuottikaluston ansiosta.
  • Elementtirakenteisissa väestönsuojissa läpivientiosat ja kiinnitystarvikkeet ovat valmiina
     elementeissä ja niiden sijainti on tarkka. Myös ovet ja luukut voivat olla valmiiksi elementissä.
  • Elementeistä rakentaminen soveltuu tuoteosakauppaan erinomaisesti.

Elementtirakenteisen väestönsuojan rakenteellinen
suunnittelu rajoittuu oikeiden rakennepaksuuksien valintaan, kuormitustietojen
määrittämiseen ja rakenteiden sopivaan sijoitteluun. Lopullisen elementtijaon
ja elementtien raudoitussuunnittelun detaljeineen tekee valmistajan
suunnittelija.

Väestönsuojien suunnittelussa päästään taloudellisimpaan lopputulokseen, kun noudatetaan seuraavia suosituksia:

  • Väestönsuoja on suorakaiteen muotoinen.
  • Vapaa huonekorkeus on vakiona 2300mm. Palkkien ja kanavien kohdalla huonekorkeus
     vähintään 2000mm.
  • Laatan jänneväli on yleensä enintään 6,0 m.
  • Suoja sijoitetaan maanpinnalle, jolloin hätäpoistumistieksi riittää
     hätäpoistumisaukko ulkoseinässä.
  • Mikäli suojan hätäpoistumisaukko sijoittuu yli 2m:n syvyydelle maan pinnasta,
     tulee hätäpoistumiskäytävän ulottua sortuma-alueen ulkopuolelle.
     Hätäpoistumiskäytävä voidaan rakentaa esim. 1200 mm:n vakiobetoniputkista.
  • Väestönsuojan seiniin tulevat läpimenot tulee sijoittaa siten, että elementtien
     reunoihin jää ehyeksi riittävän leveät betonikaistat (≥400mm).
  • Väestönsuojan oven sijoituksessa tulee ottaa huomioon oven yläpuolisen alueen
     vahvistustarve sortumakuormalle. Oven eteen ei yleensä kannata rakentaa
     erillistä sirpalesuojaa, vaan oveksi valitaan tarvittaessa sirpaleenkestävä malli.
  • Väestönsuojaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pakollisten väestönsuojakalusteiden
     ja -tarvikkeiden optimaalinen sijoitus sekä niiden vaatima lisätilantarve.
  • Väestönsuojan sähköistys toteutetaan aina pinta-asennuksena. Myös ulkopuolisten,
     väestönsuojan rakenteisiin liittyvien tilojen sähköistys toteutetaan niin,
     että väestönsuojan rakenteisiin ei tarvitse sijoittaa sähkövarauksia.

Väestönsuojan seinäelementit ja kuorilaatat voidaan CE merkitä tuotteina. Massiivilaattaelementeille tulee kansallinen tuotehyväksyntä, esim. varmennusmenettely. Väestönsuojajärjestelmille voi hakea vapaaehtoisen hyväksynnän, joka helpottaa
rakennusvalvonnan työtä.

Eri elementtivalmistajilla on erilaisia järjestelmiä
väestönsuojien rakentamiseksi. Ks.
esim.

www.rakennusbetoni.fi

http://asv.fi

www.suutarinen.fi

 

 

 

Liity postituslistalle