Väestönsuojaelementit

Teräsbetonirakenteiset väestönsuojat jaetaan normaalisti S3-, S1- ja K-luokan suojiin. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteeseen vaikuttaa, sijaitseeko rakennus suojelukohdealueella vai valvonta-alueella. Sisäasiainministeriö on RT-kortissa RT SM-20861 määritellyt Suomeen 50 suojelukohdekuntaa ja muu osa Suomea käsittää valvonta-alueen. 

Uudisrakentamisen yhteydessä väestönsuoja on rakennettava kerrosalaltaan vähintään 600m²:n rakennuksiin, joissa työskennellään tai asutaan pysyvästi. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei ole tilapäisissä rakennuksissa, joita käytetään alle 5 vuotta. Muutos- ja korjausrakentamisen yhteydessä väestönsuoja on rakennettava suojelukohdealueella rakennuksiin, joissa korjaustyön laajuus on vähintään 1000m². Rakentamisvelvollisuus pätee korjauskohteissa, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin sekä ilman suuria vaikeuksia mahdollista. Valvonta-alueella rakentamisvelvollisuutta ei ole korjaustyön yhteydessä. Väestönsuojan suojatilan tulee olla vähintään 2 % yhteenlasketusta kerrosalasta. Teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastorakennusten väestönsuojan suojatila tulee olla vähintään 1 % yhteenlasketusta kerrosalasta. Väestönsuojan tyyppi määritellään suojatilan koon ja henkilömäärän mukaan. Taulukossa 3.3 on esitetty suojatyypit, niiden sallitut suojatilan koot, maksimi henkilömäärät sekä kuormitukset, jotka väestönsuoja kestää (RT 92-10771).

Taulukko 3.3 Väestönsuojien suojatyypit, suojatila, henkilömäärä ja kuormituskestävyys

Väestönsuojien rakenteet määritellään erillisten väestönsuojia koskevien teknisten ohjeiden mukaan. Määriteltäessä rakenteita, tulee huomioida, että suoja on riittävän tiivis ja luja kriisitilanteessa. Väestönsuojien rakennejärjestelmät on kehitetty sellaisiksi, että lopullisessa tilanteessa suoja on mahdollisimman monoliittinen ja vaadittava tiiveys säilyy kriisitilanteessa. Tästä syystä rakenneosien liittymät tehdään jäykiksi tai osittain jäykiksi. Elementtirakenteiset väestönsuojat ovat pääosin yhdistelmärakenteita, joissa elementit ja paikallavalu muodostavat yhdessä lopullisen suojarakenteen. Väestönsuojan rakenneratkaisu valitaan usein rakennuksen muun rungon rakentamistavan perusteella. Paikallavalettavaan runkoon soveltuu usein parhaiten paikallavalettu väestönsuoja ja vastaavasti täyselementtirunkoiseen rakennukseen elementtiväestönsuoja. Ratkaisu rakentamistavasta tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Valitsemalla elementtirakenteinen väestönsuoja, saavutetaan joitakin etuja paikallavalettavaan suojaan verrattuna:

• Saavutetaan merkittävä aikataulusäästö, koska elementtirakenteisen väestönsuojan rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin paikallavalettavan väestönsuojan. Suojan koosta riippuen elementtiväestönsuojan rakentamisaika on parhaimmillaan 1-3 päivää (asennus + valut), poislukien perustustyöt ja laiteasennukset. Säästö korostuu rakentamisaikataulultaan tiukoissa kohteissa.
• Elementtirakenteisissa kohteissa työmaan aikataulutus on helpompaa, koska elementtiväestönsuojan toimitus niveltyy kitkattomasti muuhun elementtitoimitukseen. Tällöin vältytään työmaalla paikallavalutöiden ja elementtiasennuksen samanaikaiselta suoritukselta ja tästä aiheutuvista resurssienhallinta- sekä aikataulutusongelmista.
• Suojatila saadaan nopeammin työmaan käyttöön.
• Muottien purkutöistä syntyvää jätettä jää työmaalle huomattavasti vähemmän.
• Työmaalla tarvitaan vähemmän työvoimaa, Tästä on etua erityisesti kohteissa, joissa on paljon aliurakoitsijoita.
• Sääolosuhteet vaikuttavat rakentamisaikatauluun vain vähän ja rakenteiden suojaustarve on pienempi. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa.
• Elementit valmistetaan tehtaalla sisätiloissa ja tasaisissa olosuhteissa. Lisäksi suojan pinnat ovat sileitä teräsmuottikaluston ansiosta.
• Elementtirakenteisissa väestönsuojissa läpivientiosat ja kiinnitystarvikkeet ovat valmiina elementeissä ja niiden sijainti on tarkka. Myös ovet ja luukut voivat olla valmiiksi elementissä.
• Elementeistä rakentaminen soveltuu tuoteosakauppaan erinomaisesti.

Elementtirakenteisen väestönsuojan rakenteellinen suunnittelu rajoittuu oikeiden rakennepaksuuksien valintaan, kuormitustietojen määrittämiseen ja rakenteiden sopivaan sijoitteluun. Lopullisen elementtijaon ja elementtien raudoitussuunnittelun detaljeineen tekee valmistajan suunnittelija.

Väestönsuojien suunnittelussa päästään taloudellisimpaan lopputulokseen, kun noudatetaan seuraavia suosituksia:

• Väestönsuoja on suorakaiteen muotoinen.
• Vapaa huonekorkeus on vakiona 2300mm. Palkkien ja kanavien kohdalla huonekorkeus vähintään 2000mm.
• Laatan jänneväli on yleensä enintään 6m.
• Suoja sijoitetaan maanpinnalle, jolloin hätäpoistumistieksi riittää hätäpoistumisaukko ulkoseinässä.
• Mikäli suojan hätäpoistumisaukko sijoittuu yli 2m:n syvyydelle maan pinnasta, tulee hätäpoistumiskäytävän ulottua sortuma-alueen ulkopuolelle. Hätäpoistumiskäytävä voidaan rakentaa esim. 1200 mm:n vakiobetoniputkista.
• Väestönsuojan seiniin tulevat läpimenot tulee sijoittaa siten, että elementtien reunoihin jää ehyeksi riittävän leveät betonikaistat (≥400mm).
• Väestönsuojan oven sijoituksessa tulee ottaa huomioon oven yläpuolisen alueen vahvistustarve sortumakuormalle. Oven eteen ei yleensä kannata rakentaa erillistä sirpalesuojaa, vaan oveksi valitaan tarvittaessa sirpaleenkestävä malli.
• Väestönsuojaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pakollisten väestönsuojakalusteiden ja –tarvikkeiden optimaalinen sijoitus sekä niiden vaatima lisätilantarve.
• Väestönsuojan sähköistys toteutetaan aina pinta-asennuksena. Myös ulkopuolisten, väestönsuojan rakenteisiin liittyvien tilojen sähköistys toteutetaan niin, että väestönsuojan rakenteisiin ei tarvitse sijoittaa sähkövarauksia.

Eri elementtivalmistajilla on tuotevalikoimissaan erilaisia järjestelmiä väestönsuojien rakentamiseksi.