Betonin estetiikka on sen vahvuus. Betoni on plastinen, kivenomainen, valettava materiaali, jossa osa-aineet, muodot ja rakenteet, värit ja pintakäsittelyt muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan säädellä ja muunnella. Betonin kivisyys, massiivisuus, karuus tai karkeus näkyvänä rakennusaineena voivat toimia haluttuna kontrastina muiden materiaalien kanssa. Betonin kieli voi samalla olla karkea ja lyyrinen. Betonin muovailtavuutta voidaan käyttää myös graafisten ja veistoksellisten aiheiden lähtökohtana.
Betoni on sekä vaativa että kiitollinen rakennusaine. Oikea mittakaava, riittävä vaihtelevuus ja huolellisesti suunnitellut yksityiskohdat ovat hyvän ympäristön ja arkkitehtuurin perusedellytykset. Betonin materiaalina tulee vastata myös ns. vanhenemisen haasteeseen: materiaalin vanhenemisprosessi tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Betoni on ollut pitkään piilossa rakenteissa tai pinnoitteiden alla. Tilanne on muuttunut ja betoni on löytänyt oman luovan muotonsa, oman kielensä ja voimansa ja oman ilmaisutapansa. Betoni nähdään taas luonnon materiaalina. Uusi sukupolvi ilmaisee betonilla arkkitehtuuria ja muotoilua.
Betonitekniikan ja arkkitehtuurin yhteistyö on vuosien kuluessa kehittynyt ja materiaalia on opittu käyttämään monipuolisesti.
Betonituotteet tarjoavat valettavuuden, värivaihtoehtojen, pintakäsittelyiden ja säilyvyyden kannalta monipuoliset mahdollisuudet. Kehitystyössä painotetaan ääneneristystä, kosteustekniikkaa, ympäristöystävällisyyttä, muunneltavia rakenneratkaisuja ja julkisivujen ulkonäköä taloudellisuutta unohtamatta.
Uusia julkisivupintoja ovat mm. lasuuri- ja graafinen pinta sekä erilaiset värirappaukset. Betonipinta saadaan itsepuhdistuvaksi esim. titaanioksidin avulla. Tämä kapseloi pinnalle kertyvää likaa, jonka sadevesi huuhtelee pois. Betonista saadaan eri väristä värillisen kiviaineksen, väripigmenttien ja eri pinnoitteiden avulla.