RakMk C1:n tulkinnat ja asuinrakennusten äänitekniset rakennesuositukset

Tausta

Uusien asuinrakennusten ääniteknisissä mittauksissa on esiintynyt erityisesti isoissa huonetiloissa joitakin alituksia, joille ei ole löytynyt selvää selitystä. Rivitalokohteissa kyse on ollut ilmaääneneristävyydestä ja kerrostaloissa lähinnä askelääneneristävyydestä. Pienemmissä tiloissa samoilla rakenteilla vaatimukset ovat täyttyneet. Ero mittaustuloksissa pienen ja suuren tilan välillä samoilla rakenteilla voi olla jopa 6 desibeliä.

Rakennusteollisuus RT:n äänitekninen asiantuntijaryhmä selvitti asiaa vv. 2008-2009. Asuinkerrostalossa tehtiin myös valmiille rakenteille 2 ääniteknistä mittaussarjaa. Tulokset vahvistivat sen, että nykyisessä mittaustavassa on ns. ison tilan ongelma. Toisessa mittaussarjassa, jossa testattiin n. 20 lattian pintarakennetta saman rakennuksen 3 eri kerroksessa, saatiin hyvää lisäinformaatiota eri lattiavaihtoehdoista.

Lausunnot>

VTT ja Ins. tsto Helimäki laativat mittaustavasta ja -tuloksista selvityksen sekä lausunnon VTT-S-03879-08. Selvitysten mukaan perusongelma on nykyisessä ääneneristävyyden laskentamenetelmässä, joka ei isoissa tiloissa myöskään korreloi parhaalla mahdollisella tavalla todellisen kuulohavainnon kanssa. Lausunnossa ehdotettiin uudistamaan RakMk C1 perustuvaksi 0,5 sekunnin jälkikaiunta- aikaan ja ennen uudistusta väliaikaisesti käyttämään isoja tiloja mitattaessa enintään 60 m3:n tilavuutta. Jälkikaiunta- ajan käyttöön mittauksissa on siirrytty jo monissa Euroopan maissa, viimeksi Saksassa. Myös tilavuusrajoitus on monissa maissa eri suuruisena käytössä.

Rakennustarkastusyhdistys RTY:n johtokunta hyväksyi kokouksessaan 24.4.2009 projektin tekemän ehdotuksen RakMk C1- tulkinnoista. RTY on täten suosittanut rakennusvalvontaviranomaisille nykyisen RakMk C1:n tulkintaa niin, että ääneneristävyyttä arvioitaessa tarkasteltavan tilan kokona käytetään enintään 60 m3 ja että Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan tulkinta huoneistojen välisen seinän paksuudesta enintään 200 mm rakennusoikeutta määritettäessä otetaan käyttöön koko maassa.

Asia on myös käyty läpi pääkaupunkiseudun rakennustarkastajien yhteisessä kokouksessa toukokuussa 2010. He ovat olleet yksimielisesti RTY:n kannanoton takana ja suosittavat 60 m3:n rajan käyttöä.

Uudet ohjeet

RT:n täydentävä äänitekninen ohje on valmistunut. Siinä esitetään uusimmat asuinrakennusten äänitekniset kannanotot ja täydennetään vuonna 2000 julkaistua Rakennustuoteteollisuus RTT:n betonirakenteiden äänitekniikkaa käsittelevää ohjetta.

Ohjeessa on esitetty toimivat runkovaihtoehdot ja detaljit. Uusina asioina ohjeeseen on otettu liikenteen aiheuttamien värähtelyjen ja rakennuksen ulkopuolisen melun torjunta. Ohjeen ääniteknisen osan on koonnut Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy ja rakenteet ja detaljit on laatinut Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy. Ohjeet löytyvät sekä sivuilta www.betoni.com että toukokuun aikana avautuvilta uusilta sivuilta www.elementtisuunnittelu.fi

Rakennesuositukset

Rivitalojen osalta on esitetty 4 toimivaa runkovaihtoehtoa. Jos huoneistojen välinen betoniseinä on 200 mm paksu, tulee ala- ja välipohjissa käyttää 370 mm paksuja ontelolaattoja tai 260 mm paksua massiivilaattaa. Jos lämmöneriste on laatan yläpuolella ( kerroslattia), voidaan käyttää 265 mm paksuja ontelolaattoja.

Jos huoneistojen välinen seinä on 240 mm paksu tai kaksinkertainen betoniseinä, voidaan käyttää 265 mm paksuja ontelolaattoja tai 240 mm paksua massiivilaattaa. Mikäli ulkoseinälinjat toimivat kantavina, voidaan huoneistojen välinen seinä tehdä myös kevytrakenteisena kaksoisrankaseinänä.

Ulkoseinärakenteena toimii betonisandwich, kevytrakenteinen seinä tai 120- 150 mm paksu betoninen sisäkuorielementti runkovaihtoehdosta riippuen. Jos rakennuksen pitkät ulkoseinät ovat kevytrakenteisia, tulee rakennuksen tässä suunnassa olla myös joku jäykistävä betoniseinä.

Kerrostaloissa huoneistojen välisen seinän paksuudeksi suositellaan aina 200 mm. Ulkoseinärakenne voi olla sandwich- elementit tai 150 mm paksut sisäkuorielementit. Näitä sisäkuorielementtejä käytetään rapattujen ja muurattujen julkisivujen yhteydessä. Ala- ja välipohjalaatoiksi käyvät edelleen 370 mm paksut ontelolaatat tai vähintään 280 mm paksu massiivilaatta. Laminaatin ja parketin alla tulee käyttää markkinoilta löytyviä parhaita alusmateriaaleja. Näistä on uudessa ohjeessa annettu lisätietoa.

Todennäköistä on, että näillä väliaikaisohjeilla joudutaan toimimaan asuntorakentamisessa seuraavat 2- 3 vuotta. Suomalaiset asiantuntijat ovat mukana eurooppalaisessa juuri käynnistyneessä COST- tutkimushankkeessa, jossa on tarkoitus saada asiasta lisätietoa ja aikaansaada yhteiseurooppalainen kanta ääneneristävyyden arviointiin.

Lisätietoja:

Arto Suikka, Betoniteollisuus ry, puh. 0500 500131

Heikki Helimäki, Ins.tsto , puh. 040-5406402