Väestönsuojaelementit

Teräsbetonirakenteiset väestönsuojat jaetaan normaalistiS1-luokan, S2-luokan ja Kallioväestön suojiin.Tässä ohjeessa käsitellään lähinnä paikalla valettujen ja elementtirakenteisten S1- ja S2-luokan väestönsuojien runkoon liittyviä rakenteellisia ohjeita ja määräyksiä.

Väestönsuojista on annettu seuraavia ohjeita (lähteet)- Pelastuslaki 379/2011, 29.04.2011- valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011, 05.05.2011, asetus tullutvoimaan 01.07.2011- sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011, 10.05.2011, asetus tullut voimaan 01.07.2011- S1-luokan teräsbetoniväestönsuoja RT 92-11083 06/2012

Väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseen sisäministeriön asetuksella

Väestönsuojan rakenteellisia ohjeita

379/2011

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä

• Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisenyhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonkasuuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästityöskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojanrakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuottakäytössä olevaa rakennusta.
• Väestönsuoja on rakennettava rakennusta taisamalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos senkerrosala on vähintään 1200 m² ja siinä asutaan tai työskennellääntai oleskellaan muutoin pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- jakokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on edellä tässä momentissa säädetystäpoiketen rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala onvähintään 1500 m². Väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei kuitenkaanole, jos tontilla tai rakennuspaikalla tai yhteisessä väestönsuojassa onennestään tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetty määrävaatimukset täyttäviä suojapaikkoja.
• Samalla tontilla tai rakennuspaikalla jo oleviarakennuksia, joita varten on väestönsuoja, ei oteta huomioon uudisrakennuksenväestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määritettäessä eikä myöskäänrakennuksia, joiden osittaisesta loppukatselmuksesta on kulunut yli viisivuotta ennen rakennuslupahakemuksen vireille tuloa.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueenpelastusviranomaista kuultuaan sallia rakennettavaksi kahta tai useampaarakennusta varten yhteisen väestönsuojan, jos se rakennetaan viiden vuodenkuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta

Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä

• Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja,tehdään maankäyttö- rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksenrakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksenmuutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvinosin 74 §:ssä ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtiakoskevat vaatimukset.

Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta

• Tämän lain väestönsuojanrakentamisvelvollisuutta koskevat säännökset eivät koske maatilataloudentuotantorakennuksia taikka olemassa rakennuksessa tehtävää rakennuksenrakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä,joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla

Väestönsuojan rakenteelliset ja muut vaatimukset

• Väestönsuojan tulee antaa siinä oleskelevillesuoja asevaikutuksilta ja rakennus sortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä jamyrkyllisiltä aineilta. Väestönsuojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisenvarustetason tulee olla tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä.Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä suojan koosta,rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista annetaantarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella.
• Väestönsuojan rakentamisessa ja varustamisessakäytettäville laitteille ja tuotteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiintehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden mukana toimitettavista tiedoista jaohjeista säädetään pelastustoimen laitteista annetussa laissa (10/2007)

Helpotusten myöntäminen

• Aluehallintovirasto voi asianomaistapelastuslaitosta ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista kuultuaanyksittäistapauksessa myöntää vapautuksen kokonaan tai määräajaksi laissasäädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojanrakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampiarakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiintai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voiasianomaista pelastuslaitosta kuultuaan myöntää poikkeuksen väestönsuojallesisäasiainministeriön asetuksella säädetyistä teknisistä vaatimuksista tai valtioneuvostonasetuksella väestönsuojalle säädetystä koko- ja sijaintivaatimuksesta, jossiihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennäsuojautumismahdollisuuksia.
• Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksestamyöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamista tietyllä alueella, jos sielläarvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestönsuojaaminen on turvattu muulla tavoin.

408/2011

Väestönsuojan varsinaisen suojatilan koko

• Pelastuslain 71 ja 72 §:ssä tarkoitetun väestönsuojanvarsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään 2,0 % asianomaisenrakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- jakokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilanpinta-alan tulee olla vähintään 1,0 % kerrosalasta. Väestönsuojan varsinaisensuojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 m²
• Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan ihmistenoleskelua varten tarkoitettua tilaa. varsinaiseen suojatilaan luetaan myöskäymälät ja ensiapu- ja sairashuone. Varsinaiseen suojatilaan ei kuitenkaanlueta sulkuhuonetta tai -telttaa, eikä teknisiä tiloja (konehuoneet ja valvomo)
• Jos teollisuus-, tuotanto-, javarastorakennuksen rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suurirakennuksessa tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla pysyvästityöskenteleviä ja oleskelevia varten taikka jos opetusalan tai hoitoalanrakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihintaikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä senhenkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee. Josväestönsuoja mitoitetaan tässä momentissa tarkoitetun henkilömäärän mukaan,suojatilan tulee olla 0,75 m² / henkilöä kohden, jollei erityisestäsyystä tarvita suurempaa tilaa.
• Pelastuslain 77 §:n mukaisesti rakennettavienjohtamistilojen tulee olla riittävän suuret sille henkilömäärälle, jonkavoidaan arvioida tulevan työskentelemään tiloissa.
• Väestönsuojan suojaluokka määräytyyväestönsuojan koon perusteella seuraavasti:
• varsinainen suojatila enintään (m²) Suojaluokka
• 135 m² S1-luokan teräsbetonisuoja
• 900 m² S2-luokan teräsbetonisuoja
• 4500 m² kalliosuoja

Väestönsuojan sijoittaminen

• Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 mpäähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan.
• Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueenpelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistäpäättää, että pelastuslain 71 §:n 4 momentin mukainen yhtenäinen väestönsuojasaadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi 

Kuormitukset

• Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaa paineaallosta kuormitukselle siten, että
• S1-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 100 kPa (1 bar, 100 kN/m²) kuormitus
• S2-luokan teräsbetonisuojan tulee kestää 200 kPa kuormitus
• Kalliosuojan tulee kestää 300 kPa kuormitus

Rakenteiden paksuus

• S1-luokan väestönsuojan teräsbetonisten ympärysseinienja katon tulee olla vähintään 300 mm paksua teräsbetonia sekä väestönsuojanlattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilareiden sekäkaksikerroksisen väestönsuojan välipohjan tulee olla vähintään 150 mm paksuateräsbetonia.
• S2-luokan väestönsuojan teräsbetonistenympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 400 mm paksua teräsbetonia sekälattian paksuuden muilta kuin kalliota vasten olevilta kohdin vähintään 200 mmpaksua teräsbetonia.
• S2-luokan väestönsuojan sisällä olevienteräsbetoniseinien, -pilareiden ja -välipohjien tulee olla vähintään 200 mmpaksua teräsbetonia.

Sirpalesuojaus

• Väestönsuojan ympärysrakenteiden ovet, luukut javenttiilit tulee sijoittaa siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin suojassatavanomaisten aseiden sirpalevaikutuksilta.

Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

• Väestönsuojan rakenteet tulee mitoittaakestämään asevaikutuksien tärähdyskuormituksia. Välipohjan oleskelukuormastaotetaan 1/3 osa. kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0.

Perustusten mitoitus

• S1 luokan teräsbetonisen väestönsuojanperustuksen mitoituksessa otetaan huomioon 1/4 osa pystysuoraan vaikuttavistapaine- ja sortumakuormista.

Teräsbetonirakenteiden mitoitus

• Väestönsuojissa rakenteiden paine- taisortumakuormien, niitä vastaavien heilahduskuormien, tärähdyskuormien tainiihin lisättyjä hyötykuormia sisältävien kuormitusyhdistelmien mitoituksessaosavarmuuskerroin on vähintään 1,0 siten , että kuormitusta käsitelläänstaattisena kuormana.
• Betoni- ja teräsbetonirakenteita koskevissamääräyksissä ja ohjeissa olevia ominaislujuuksia saadaan raudoituksen lujuudensekä betonin puristuslujuuden osalta korottaa enintään 20 %. Materiaalienosavarmuuskerroin on vähintään 1,0 ja sallittuina jännityksinä käytetäänominaislujuuksia edellä mainittuine korotuksineen.

506/2011

Yleiset säännökset

Väestönsuojan tekniset vaatimukset ja väestönsuojan laitteiden kunnossapito

• sen lisäksi, mitä pelastuslaissa (379/2011)säädetään, rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että tässä asetuksessasäädetyt väestönsuojan teknisiä ominaisuuksia ja väestönsuojan laitteidenkunnossapitoa koskevat vaatimukset täyttyvät.
• Väestönsuojan teknisistä vaatimuksista javäestönsuojan laitteiden kunnossapidosta säädetään erikseensisäasianministeriön asetuksella.
• Väestösuojan laitteille asetettavistavaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä, sekä laitteiden mukanatoimitettavista tiedoista ja ohjeista säädetään erikseen valtioneuvostonasetuksella.

Väestönsuojan tilat

Suojatila

• Väestönsuojan suojatilan huonekorkeuden tuleeolla vähintään 2,3 metriä. Palkkien ja kanavien kohdalla suojatilan vapaakorkeus paikallisesti saa olla 2,0 m
• Jos S1-luokan teräsbetoninen väestönsuojarakennetaan varsinaiselta suoja-alaltaan yli 90 neliönmetrin suuruiseksi, on sejaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä. Seinässä saa ollanormaaliolojen käytön kannalta tarpeelliset aukot.

Sulkuhuone

• S1-luokan väestönsuojassa tulee olla sulkuhuonetai sulkuteltta. Sulkuhuoneen on oltava 2,5 m² suuruinen.Sulkuteltalle on varattava lattiapinta-alaa vähintään 2,5 m²
• S2-luokan väestönsuoja voidaan rakentaa yhdelläsulkuhuoneella, jonka pinta-ala on vähintään 4,0 m²

Käymälät

• Väestönsuojassa tulee olla kuivakäymäläkomero jakuivakäymälän kaluste varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 m²kohti.

Ensiapu- ja sairashuone

• Kallioväestönsuojassa ja S2-luokanväestönsuojassa varsinaiseen suojatilaan sulkuhuoneen välittömään läheisyyteentulee varata ensiapu- ja sairashuonetiloja vähintään 10 % varsinaisen väestön suojanpinta-alasta

Konehuoneet ja valvomo

• Kallioväestönsuojassa ja S2-luokan betonisessaväestönsuojassa konehuoneet ja muut tekniset tilat on erotettava vähintäänkevyin väliseinin suojan muista tiloista. Kallioväestönasuojassa on konehuoneenläheisyyteen varattava lattiapinta-alaa vähintään 7 m² valvomoavarten.

Poistumisreitit

• S1- ja S2 luokan teräsbetonisessa suojassa tuleeolla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti jakallioväestönsuojassa sisääntuloreitin lisäksi vähintään kaksihätäpoistumisreittiä.

Rakenteet

Sirpalesuojaus

• S1-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavienrakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 200 mm teräsbetoniatai 30 mm terästä.
• S2-luokan väestönsuojassa sirpaleilta suojaavienrakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 250 mm teräsbetoniatai 30 mm terästä.
• Kallioväestönsuojassa sirpaleita suojaavienrakenteiden yhteenlasketun paksuuden tulee olla vähintään 400 mm teräsbetoniatai 50 mm terästä

Painekuormat

• S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan katto,ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettavatavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 100 kN/m² paineaallosta aiheutuvallekuormalle.
• Hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojanoven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto onmitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kN/m² suuruisellesortumakuormalle.
• Maanalaisen tai siihen verrattavan S2-luokanteräsbetonisuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattiaon mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 200 kN/m² paineaallostaaiheutuvalle kuormalle.
• Maanpäällisen tai siihen verrattavan S2-luokanteräsbetonisuojan ympärysseinät on mitoitettava 400 kN/m²paineaallosta aiheutuvalle kuormalle.
• S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan jakallioväestönsuojan sulkuhuoneen, erillisen vaimennustilan, suojatunsisääntuloreitin, sirpalesuojien ja hätäpoistumisreitiksi tarkoitetunhätäpoistumiskäytävän sekä paineseinän ulkopuolisten raitis – japoistoilmakanavien rakenteet on mitoitettava siten, että ne kestävät 100 kN/m²kuormituksen.
• Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tuleemitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on 1/3 osa painekuormasta.
• Suojaovista, -luukuista, sulkulaitteista japainekuormituksia vastaanottavista venttiileistä suojan ympärysrakenteilleaiheutuvat painekuormat tulee ottaa huomioon 1,5 kertaisina.

Tärähdyskuormitukset ja muut kuormitukset

• S1-luoka teräsbetonisen väestönsuojan rakenteettulee mitoittaa mielivaltaisesta suunnasta vaikuttavalle tärähdyskuormalle,jonka suuruus on vähintään väestönsuojan rakenteen massa 2,0 kertaisena.
• S2-luokan teräsbetonisuojan ja kallioväestönsuojanrakenteet on mitoitettava kestämään tärähdyskuormituksia seuraavien kaavojenmukaan
  • 1) pystysuunnassa kuormitukselle, q_v=(1+n_v)(g+q)+q_l
  • 2) vaakasuunnassa kuormitukselle, q_h=+n_hg
  • kaavoissa g on rakenteen omapaino, q onrakenteiden kuormitusmääräysten mukaisten, suojautumisen aikana vaikuttavienpitkäaikaisten vaimentamattomien kuormien summa sekä q_l ontärähdyksen vaimentimilla varustetuista laitteista johtuvat pitkäaikaisetkuormat.
  • Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioonyksi kolmasosa. Kuormitusten osavarmuuskerroin on 1,0. S2-luokan teräsbetoni-ja kallioväestönsuojan kertoimet n arvot ovat seuraavat:

Rakenteiden luokitus ja raudoitus

• S2-luokan väestönsuojan teräsbetonirakenteettulee tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa säädetyn rakenneluokan 1 mukaanja S1- luokan väestönsuoja vähintään rakenneluokan 2 mukaan, käyttäenlujuusluokaltaan vähintään K30, C25/C30 betonia.
• Betoniraudoituksen tulee täyttääkokonaistasavenymävaatimus 5 %
• Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksenatulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 mm ja enintään 20 mm terästankoja.Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vastenolevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi ollaenintään 150 mm rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 mm rakenteenulkopinnassa
• Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee ollataivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 % staattisesti yhdessä toimivanbetonin poikkileikkauspinta-alasta, molemmissa suunnissa ja erikseenkummassakin pinnassa
  • S1-luokan suojassa, 300 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T10-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
  • S2-luokan suojassa, 400 mm seinämäpaksuudella minimi raudoitus esim. #T12-K150 mp. =molemmissa pinnoissa
  • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot ja kuormitukset, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
• maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa
  • esim. 150 mm laatassa minimi raudoitus esim. #T10-K150
  • raudoitusmäärään vaikuttavat rakenteen jänneväleistä tulevat mitoitusarvot, tässä edellä esitetty minimiraudoitusmääriä
• Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassatulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko taibetoniin kiinnittyvä teräspoimulevy.
  • teräsverkkona voisi pitää esim. #3 mm - K35…K50 sirpalesuojaverkko
• Palkeissa ja laattoina mitoitettavissarakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksenvoimille.

Väestönsuojan muiden järjestelmien toimintaan ei ole otettu  kantaa

• Ilmanvaihtojärjestelmä, jäähdytys, vesi-, viemäri-, sähkö- ja viestilaitteet
• kunnossa pito
• erinäiset säännökset

Väestönsuojien rakennejärjestelmät on kehitetty sellaisiksi,että lopullisessa tilanteessa suoja on mahdollisimman monoliittinen javaadittava tiiveys säilyy kriisitilanteessa. Tästä syystä rakenneosienliittymät tehdään jäykiksi tai osittain jäykiksi. Elementtirakenteisetväestönsuojat ovat pääosin yhdistelmärakenteita, joissa elementit japaikallavalu muodostavat yhdessä lopullisen suojarakenteen.

Väestönsuojan rakenneratkaisu valitaan usein rakennuksenmuun rungon rakentamistavan perusteella. Paikalla valettavaan runkoon soveltuuusein parhaiten paikalla valettu väestönsuoja ja vastaavastitäyselementtirunkoiseen rakennukseen elementtiväestönsuoja. Ratkaisu rakentamistavastatehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Valitsemalla elementtirakenteinen väestönsuoja, saavutetaan joitakin etuja paikalla valettavaan suojaan verrattuna:

• Saavutetaan merkittävä aikataulusäästö, koska elementtirakenteisen väestönsuojan rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin paikalla valettavan väestönsuojan. Suojan koosta riippuen elementtiväestönsuojan rakentamisaika on parhaimmillaan 1-3 päivää (asennus + valut), pois lukien perustustyöt ja laiteasennukset. Säästö korostuu rakentamisaikataulultaan tiukoissa kohteissa.
• Elementtirakenteisissa kohteissa työmaan aikataulutus on helpompaa, koska elementtiväestönsuojan toimitus niveltyy kitkattomasti muuhun elementtitoimitukseen. Tällöin vältytään työmaalla paikallavalutöiden ja elementtiasennuksen samanaikaiselta suoritukselta ja tästä aiheutuvista resurssienhallinta- sekä aikataulutusongelmista.
• Suojatila saadaan nopeammin työmaan käyttöön.
• Muottien purkutöistä syntyvää jätettä jää työmaalle huomattavasti vähemmän.
• Työmaalla tarvitaan vähemmän työvoimaa, Tästä on etua erityisesti kohteissa, joissa on paljon aliurakoitsijoita.
• Sääolosuhteet vaikuttavat rakentamisaikatauluun vain vähän ja rakenteiden suojaustarve on pienempi. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa.
• Elementit valmistetaan tehtaalla sisätiloissa ja tasaisissa olosuhteissa. Lisäksi suojan pinnat ovat sileitä teräsmuottikaluston ansiosta.
• Elementtirakenteisissa väestönsuojissa läpivientiosat ja kiinnitystarvikkeet ovat valmiina elementeissä ja niiden sijainti on tarkka. Myös ovet ja luukut voivat olla valmiiksi elementissä.
• Elementeistä rakentaminen soveltuu tuoteosakauppaan erinomaisesti.

Elementtirakenteisen väestönsuojan rakenteellinensuunnittelu rajoittuu oikeiden rakennepaksuuksien valintaan, kuormitustietojenmäärittämiseen ja rakenteiden sopivaan sijoitteluun. Lopullisen elementtijaonja elementtien raudoitussuunnittelun detaljeineen tekee valmistajansuunnittelija.

Väestönsuojien suunnittelussa päästään taloudellisimpaan lopputulokseen, kun noudatetaan seuraavia suosituksia:

• Väestönsuoja on suorakaiteen muotoinen.
• Vapaa huonekorkeus on vakiona 2300mm. Palkkien ja kanavien kohdalla huonekorkeus vähintään 2000mm.
• Laatan jänneväli on yleensä enintään 6,0 m.
• Suoja sijoitetaan maanpinnalle, jolloin hätäpoistumistieksi riittää hätäpoistumisaukko ulkoseinässä.
• Mikäli suojan hätäpoistumisaukko sijoittuu yli 2m:n syvyydelle maan pinnasta, tulee hätäpoistumiskäytävän ulottua sortuma-alueen ulkopuolelle. Hätäpoistumiskäytävä voidaan rakentaa esim. 1200 mm:n vakiobetoniputkista.
• Väestönsuojan seiniin tulevat läpimenot tulee sijoittaa siten, että elementtien reunoihin jää ehyeksi riittävän leveät betonikaistat (≥400mm).
• Väestönsuojan oven sijoituksessa tulee ottaa huomioon oven yläpuolisen alueen vahvistustarve sortumakuormalle. Oven eteen ei yleensä kannata rakentaa erillistä sirpalesuojaa, vaan oveksi valitaan tarvittaessa sirpaleenkestävä malli.
• Väestönsuojaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pakollisten väestönsuojakalusteiden ja -tarvikkeiden optimaalinen sijoitus sekä niiden vaatima lisätilantarve.
• Väestönsuojan sähköistys toteutetaan aina pinta-asennuksena. Myös ulkopuolisten, väestönsuojan rakenteisiin liittyvien tilojen sähköistys toteutetaan niin, että väestönsuojan rakenteisiin ei tarvitse sijoittaa sähkövarauksia.

Väestönsuojan seinäelementit ja kuorilaatat voidaan CE merkitä tuotteina. Massiivilaattaelementeille tulee kansallinen tuotehyväksyntä, esim. varmennusmenettely. Väestönsuojajärjestelmille voi hakea vapaaehtoisen hyväksynnän, joka helpottaarakennusvalvonnan työtä.

Eri elementtivalmistajilla on erilaisia järjestelmiäväestönsuojien rakentamiseksi. Ks.esim.

rakennusbetoni.fi

hasv.fi

suutarinen.fi