Betonin paloturvallisuus
- palava materiaali lisää palokuormaa ja nostaa siten palolämpötiloja ja pidentää palon kestoa
- palavista materiaaleista tulee savua, hiilimonoksidia, myrkyllisiä kaasuja ja muita haitallisia palamisjätteitä
- palavat pintamateriaalit nopeuttavat yleissyttymistä ja palon leviämistä
- palo pääsee etenemään tai kytee hankalasti sammutettavissa onteloissa, jos niiden pinnoissa on palavaa materiaalia.
Puisessa asuinrakennuksessa voi palokuorma olla jopa yli kaksinkertainen betonirakennukseen verrattuna.
Palamattomat betonipinnat voivat viivästyttää yleissyttymistä helposti syttyviin pintoihin nähden. Betonin lämmönvarauskyky sitoo palossa kehittyvää kuumuutta paremmin kuin hyvin eristävät ja kevyet pintamateriaalit.
Betonin jännitystaso rakenteessa on korkeintaan 60 prosenttia murtolujuudesta, minkä betoni vielä kestää lämpötilassa 500 °C. Betoniterästen kriittinen lämpötila on myös 500 °C. Eräitä hoikkia rakenteita lukuun ottamatta betonirakenne kestää aina vähintään tunnin standardipalon. Betonipeitettä kasvattamalla palonkesto saadaan aina neljän tunnin luokkaan, eli käytännössä betonirakenne kestää koko palon sortumatta. Betonirakennuksen sortumisia tulipaloissa ei juurikaan ole tapahtunut.
Teräs on palamaton materiaali kuten betoni, mutta kuumenee niin nopeasti, että suojaamaton teräsrakenne kestää standardipaloa vain noin 15 minuuttia. Puurakenteet pystytään luokittelemaan jopa 60 minuuttiin, mutta ilman sammutustoimenpiteitä puurakenne ei kestä sortumatta koko paloa. Esimerkiksi Lontoon Colindalessa kaksi rakenteilla ollutta puukerrostaloa tuhoutui nopeasti, vaikka palokunta tuli paikalle neljässä minuutissa hälytyksestä.
Betoni toimii luotettavana osastoivana rakenteena ja estää palon leviämisen. Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa syttyy vuosittain satoja tulipaloja, mutta palo rajoittuu yleensä siihen huoneistoon, jossa se on syttynyt. Paloturvallisuuden oleellinen vaatimus on estää palon leviäminen ympäristöön. Palamattomat ulkoseinät ja kantokykynsä säilyttävät rakenteet ovat myös sammutushenkilöstön turvallisuuden kannalta tärkeitä. Asia korostuu erityisesti kaupunkikeskustojen korkeissa rakennuksissa.
Madridissa helmikuussa 2005 palaneen 100 metriä korkean Windsor toimistotornin betonirunko kesti sortumatta koko palon eikä ympäristölle aiheutunut vahinkoja. New Yorkin WTC:n kaksoistornit taas sytyttivät muitakin rakennuksia tuleen johtaen niiden sortumiseen, kuten viereinen 47-kerroksinen teräsrunkoinen WTC 7.
Betonitalossa 10% alemmat vakuutusmaksut
Betonitalojen palovahingot ovat tutkimusten mukaan selvästi muita taloja pienemmät. Ruotsissa on tehty selvitys asuinkerrostaloista, joissa oli ollut kymmenen vuoden ajanjaksona vakuutusyhtiöiden luokittelun mukainen suurpalo, eli itse rakennuksen kärsimät vahingot ylittivät 150.000 euroa. Tällaisia paloja oli yhteensä 125 rakennuksessa, joista 56 % puutaloissa, vaikka puutalojen osuus vastaavasta rakennuskannasta on vain 10 %.
Ruotsalaiset asuinkerrostalojen palovahingot
- Puutaloissa palon kehittymisen riski suurpaloksi 11,5-kertainen kivitaloon verrattuna.
- Puolet puutaloista tuhoutui täysin tai niin pahasti, että ne purettiin. Kivitaloista purettiin alle 10 %.
- Huoneistoa kohti lasketut korvaussummat puutalossa 647 000 kruunua ja kivitalossa 101 000 kruunua.
- Puutalossa palovahinkoriskit 250-kertaiset kivitaloon verrattuna.
Ruotsin tulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin Tampereella aikaisemmin tehty kaikkien sattuneiden palojen seurantatutkimus.
Voimakkaissa tulipaloissa betonin pintakerros on saattanut vaurioitua tai lohkeilla. Tarvittaessa betonin vauriot voidaan korjata esimerkiksi ruiskubetonoinnilla.