Kestävässä rakentamisessa on tarkasteltava eri ratkaisuja koko elinkaaren ja kaikkien osa-alueiden vastuullisuuden kannalta. Täten esimerkiksi vähäpäästöisyys ei voi ohjata rakentamista terveellisyyden ja turvallisuuden kustannuksella.
Osana kestävää rakentamista Euroopassa on laadittu yhdenmukaistetut standardit ympäristöselosteiden (Environmental Product Declaration) laadintaa sekä selosteita lähtötietoina käyttävää rakennusten ympäristövaikutusten arviointia varten. Ympäristöselosteissa tehdään elinkaariarviointi, jossa esitetään vähintään ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat raaka-aineiden hankinnasta ja käsittelystä, kuljetuksesta, valmistuksesta sekä mahdollisesti rakentamisvaiheesta, käyttövaiheesta ja rakennuksen purkuvaiheesta. Betoniteollisuus on teettänyt betonituotteille geneeriset ympäristöselosteet (EPD) hiilijalanjälkilaskelmien lähtötiedoiksi.
Elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset
Rakennuksen elinkaarella tarkoitetaan jaksoa maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja aina rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka.
Rakentamisen elinkaariarvioinnissa rakennuksen elinkaari eri vaiheina käsittää
- raaka-aineiden oton
- rakennustuotteiden valmistamisen raaka-aineista
- kuljetukset
- siirrot
- itse rakentamistapahtuman
- rakennuksen käytön sisältäen ylläpidon
- huollon ja korjaukset
- lopulta rakennuksen poiston käytöstä ja tästä purkamisen kautta syntyvien jätteiden uudelleen käyttö, kierrätys tai loppusijoitus.
Valtaosa rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristökuormituksista on aiheutunut rakennuksen käyttövaiheen aikana. Kun tarkastellaan 50 vuoden mittaista elinkaarta, käyttövaihe on tyypillisesti aiheuttanut 80–90 % kuormituksista. Mitä pidempi elinkaari on, sitä suurempi osuus kustannuksista aiheutuu käyttövaiheesta. Tilanne on jossain määrin muuttumassa, sillä rakennusten energiankulutus alenee, ja käytetty energia muuttuu vähähiilisemmäksi. Rakentamisvaiheen sekä rakennuksen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden päästöt tulevat tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi osa elinkaaren aikaisista päästöistä.
On selvitetty, että suunnitteluvaiheessa tehdään merkittävimmät päätökset rakennusten elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tiettyjä suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa tehtyjä valintoja ei voi aina muuttaa käytön aikana tai muutokset ovat erityisen kalliita.
Kustannusten vertailussa on kiinnitettävä huomiota investoinnin lisäksi elinkaaren mittaan kertyviin kustannuksiin. Myös energiankulutuksen ja ylläpidon osalta on huomioitava koko rakennuksen käyttöaika. Rakennuksen käyttö- ja huoltovaiheen aikana on tarpeen arvioida rakennuksen elinkaari – on määriteltävä korjaus- ja huoltotarpeet käyttöiän jatkamiseksi tai määriteltävä välttämättömät korjaukset rakennuksen elinkaaren lähestyessä loppuaan. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää optimoida korjaus- ja huoltotarpeet.
Rakennusteollisuus ohjaa korostamaan hankintamallien valintaperusteina kokonaistaloudellisuutta ja elinkaariedullisuutta. Näin ollen hankkeissa on pyrittävä osaoptimoinnin sijaan kiinnittämään huomioita kokonaisuuksien hallintaan ja elinkaarivastuuseen.
Kestävä betonirakentaminen
Betoni on eniten käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Betonin raaka-aineita on hyvin saatavilla ja sen valmistus on suhteellisen yksinkertaista ja edullista. Kivipohjaisena materiaalina betonilla on paljon hyviä ominaisuuksia elinkaariajattelun mukaan tarkasteltunakin. Kestävän kehityksen kannalta betonirakenteiden merkittävimmäksi tekijäksi nostetaan sementti ja sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Kestävän rakentamisen kannalta on kuitenkin huomioitava päästövaikutuksia kompensoimassa betonirakenteisiin liittyvät lukuiset positiiviset ominaisuudet: pitkä käyttöikä, vähäinen huoltotarve, kierrätettävyys, rakenteiden energiatehokkuus, lähimateriaali – lyhyet kuljetusetäisyydet, palonkestävyys, kosteudensietokyky, ääneneristävyys, muuntojoustavuus ja kustannustehokkuus. Betoni toimii myös hiilinieluna (betonin karbonatisoituminen, eli betonin reaktio ilman hiilidioksidin kanssa, jossa CO2 sitoutuu betoniin) ja mitä pidempi käyttöikä, sitä enemmän CO2 sitoutuu.
Elinkaaren ympäristövaikutuksia arvioitaessa on hyvä huomioida betonirakenteiden pitkä käyttöikä ja vähäinen huoltotarve. Kestävä kehitys on huomioitava rakenteiden käyttöiän määrittämisessä. Käyttöikää ei ole syytä kaikissa rakenteissa maksimoida, vaan käyttöikä tulee valita kyseisen rakenteen kriittisyyden sekä korjaamisen ja vaihtamisen helppouden perusteella. Huoltotarve tulee määrittää suunnitteluvaiheessa, sillä sama käyttöikä voidaan saavuttaa vähäisellä huollolla. Mikäli rakenne vaatii toistuvaa huoltamista ja kunnossapitoa, vaikuttaa se käyttövaiheen kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.
Betonirakenteiden suunnittelussa huomioidaan rakenneratkaisut ja voidaan arvioida eri rakenneratkaisujen vaikutus betonirakenteiden ympäristökuormituksiin. Ympäristövaikutusten optimointi vaatii osaamista sillä, ei ole olemassa yksittäistä rakenneratkaisua, joka olisi kestävän rakentamisen kannalta paras.