Matalapalkit

Matalapalkki on palkki, joka on upotettu suurelta osin laataston sisään. Kun laatastona on ontelolaatta, niin matalapalkkien ja siihen tukeutuvien ontelolaattojen suunnittelussa on otettava huomioon palkin ja laatan yhteistoiminta.

Ontelolaatan tukeutuessa palkkiin, palkki ja laatta toimivat enemmän tai vähemmän yhdessä liittorakenteena. Palkin ja laatan välisestä yhteistoiminnasta aiheutuu ontelolaatan pystykannaksiin lisärasituksia, jotka heikentävät laatan leikkauskestävyyttä. Ontelolaattastandardin SFS-EN 1168 mukaan nämä lisärasitukset tulee ottaa huomioon laatan leikkauskestävyyttä laskettaessa. Em. standardiin liittyvän kansallisen soveltamisstandardin SFS 7016 mukaan palkkiin tuetun ontelolaatan ja palkin yhteistoiminta otetaan Suomessa huomioon Betoninormikortin n:o 18 EC mukaan. Palkkiin tuetun ontelolaatan mitoituksessa voidaan myös käyttää Flexibl-mitoitusohjelmaa, joka perustuu kyseiseen Betoninormikorttiin. Ohjelma on ladattavissa Suunnitteluohjelmat-sivulta.

Ontelolaattasuunnittelija tarkastaa laattojen leikkauskestävyyden yhteistyössä palkkisuunnittelijan kanssa. Vastaavan rakennesuunnittelijan on huolehdittava siitä, että palkki- ja ontelolaattasuunnittelijat saavat kaikki tarvittavat lähtötiedot. 

Seuraavassa kuvassa on esitetty tyypillisiä betoninormikortti n:o 18 EC soveltamisalaan kuuluvia matalapalkkirakenteita.

Matalapalkkirakenteita
Taulukko 1. Taulukko 1. Normikortin n:o 18 EC soveltamisalueeseen kuuluvat palkkityypit

Ontelolaattojen yhteydessä käytettävä palkki voi olla joko palkki ilman liittovaikutusta tai liittopalkki, joka on suunniteltu toimimaan liittorakenteena yhdessä laataston kanssa. Vaikka palkkia ei olisikaan suunniteltu toimivaksi liittorakenteena, niin ontelolaatan pään ja palkin välinen sauma estää laatan ja palkin välistä liukumaa, jolloin syntyy jonkinasteista liittovaikutusta ja sen seurauksena ontelolaatalle lisärasituksia.  Palkin ja ontelolaatan välisen sauman ominaisuudet yhteistoiminnasta laatalle syntyviin rasituksiin. Jos palkin ja laatan välinen liitos estää huonosti osien välistä liukumaa, kuten WQ-palkin tapauksessa, on liittovaikutus vähäistä. Käytettäessä betonileukapalkkia, jonka uuma on vaarnattu, niin palkin ja laatan liittovaikutus ja laatalle tulevat rasitukset ovat suurempia. Vaarnaamattomalla leukapalkilla liittovaikutus ja laatalle yhteistoiminnasta tulevat rasitukset jäävät pienemmiksi kuin palkilla, jossa uuma on vaarnattu. Liittopalkeilla, kuten Delta-palkilla, liittovaikutus on yleensä edellä mainittujen tapausten väliltä.

Kuva 2

Betoninormikortin n:o 18EC mukaan ontelolaatan leikkauskestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä paikalla valettavaa pintalaattaa. Pintalaatta lisää liittovaikutuksesta aiheutuvaa palkin leikkausvuota, koska tehollisen yläkuoren paksuus kasvaa. Tästä aiheutuva laatan kannasten jännitys kasvaa, jos leikkausvuon annetaan välittyä laatan kannaksiin. Pintalaatta voidaan raudoittaa palkin yli siten, että raudoitus välittää osan leikkausvuosta palkin yläosaan, eikä laatan kannaksiin. Pienin tehollinen pintalaatan paksuus on 40 mm, jolla katsotaan olevan riittävä tartunta ontelolaatan kanssa ja se voi välittää palkille enintään leikkautumispintansa kestävyyden mukaisen voiman pituusyksikölle. Pintalaatan pienin laattojen suuntainen raudoitus, jonka katsotaan lisäävän laattojen leikkauskestävyyttä, on 130 mm²/m. Tästä riippumatta pintalaatassa tulee olla vähintään SFS-EN-1992-1-1 kohdan 9.2.1.1 mukainen laatan minimiraudoitus. Pintalaatan raudoituksesta on hyötyä ontelolaatan leikkauskestävyyden parantamisessa vain silloin, kun palkin yläpinnan ja pintabetonin välinen sauma kykenee siirtämään leikkausvuon. Pintalaatan toiminta liittorakenteena sekä palkin että ontelolaatan kanssa on varmistettava työsauman tartuntalujuuden, tartuntojen tai vaarnojen avulla.

Ontelolaattojen leikkauskestävyyttä voidaan parantaa myös syvää tulppausta käyttämällä. Ontelolaatan ollessa syvätulpattu sekä pintabetonoitu, leikkauskestävyys saadaan pintabetonoidun ontelolaatan leikkauskestävyyden sekä tulpatun ontelolaatan leikkauskestävyyden summana.

Pintalaatan raudoituksen sekä syvien tulppien käytön tarpeen ja valupituuden mitoittaa kohteen punossuunnittelija. Päärakennesuunnittelija vie punossuunnittelijan antamat raudoitustiedot pintalaatan raudoituspiirustuksiin.

Liittovaikutuksesta laatalle tulee rasituksia vain saumauksen jälkeen tulevista kuormista.  Useimmat matalapalkkityypit vaativat asennusaikaista tuentaa vääntörasitusten hoitamiseksi. Jos palkki tuetaan tukien väliltä laattojen asennuksen ja saumauksen ajaksi, niin asennusaikaisten tukien poiston jälkeen liittovaikutuksesta syntyy myös laatan omasta painosta laatalle rasituksia. Tämän eliminoimiseksi asennusaikainen vääntötuenta sijoitetaan palkin tukien lähelle.  Palkkisuunnittelijan tulee antaa palkin asennusaikaisesta tuennasta riittävät ohjeet (tuentapaikat ja tukivoimat) vastaavalle rakennesuunnittelijalle, joka vastaa siitä, että ohjeet siirtyvät punossuunnittelijalle ja asennussuunnitelmaan.

Palkin ontelolaattoja tukeva leuka tai laippa tulee suunnitella palkkityypin mitoitusohjeiden mukaan riittävän kantavaksi ottaen huomioon sekä palkin suuntaiset että poikittaiset rasitukset. Suunnittelijan tulee varmistua siitä, että leuan kantokyky on riittävä tasaisen kuorman lisäksi myös mahdollisille suuremmille pistekuormille, kuten pelastusajoneuvojen aiheuttamille kansikuormille. Ontelolaatan tukipinnan tulisi olla vähintään 20 mm suurempi kuin ontelolaatan pienin sallittu tukipinta myös laipan taipuessa laatan tukireaktiosta. Kuvassa 5.7 on esitetty ontelolaatan tuenta leukapalkin betonileuan varaan.

Kuva 5.7 Ontelolaatan tuenta leukapalkin varaan

Jännitetyt matalapalkit

Kuva 5.6 Matalan leukapalkin mitoitus (Toimistopalkki / Parma Oy)

Jännitettyjä matalapalkkeja käytetään yleisimmin julkisten-, toimisto-, liike- ja pysäköintirakennusten välipohjissa, joissa vaaditaan pitempiä jännevälejä matalilla palkkikorkeuksilla. Matalan leuan ansiosta putkistot voidaan sijoittaa välipohjan alapuolelle ilman palkkien rei’ittämistä. Jännitetyt matalat betonipalkit valmistetaan yleensä korkealujuusbetonista, lujuus C50/60 - C90/105.

Toimistorakennuksia varten on kehitetty matalapalkki, jota voidaan käyttää 320mm korkean ontelolaatan yhteydessä laataston sisäisenä palkkina. Palkkityyppejä on kaksi, joissa leuan korkeus ja palkin kokonaiskorkeus vaihtelevat vaadittavan palonkestoajan mukaan (Kuva 5.6). Leuan korkeus voi olla 80mm (R60) tai 130mm (R120). Vastaavat palkkikorkeudet ovat 410mm (R60) tai 460mm (R120). Leuan vakiopituus on 120mm ja leuan päälle, ontelolaatan tukialueelle asennetaan tehtaalla neopren-nauha 5x80mm².